Tervehdys teille, lukemisesta kiinnostuneille jäsenille ! Olisi hauska lukea nettilehdestä mielipiteitänne ja suosituksianne lukemistanne kirjoista.

Olen tällä hetkellä lopettelemassa Enni Mustosen (alias Kirsti Manninen) mielenkiintoista « Syrjästäkatsojan tarinoita » - sarjan toista romaania, « Lapsenpiika ». Sarja kuvaa orvon Ida Eriksonin yhteiskunnallisen nousun (fiktiota) ja hänen elämänsä ja työnsä liittyy läheisesti suomalaisiin kulttuuriperheisiin : aluksi paimentyttö, sitten sisäpiika ja lopulta Topeliuksen perheen piika. Toisessa osassa « Lapsenpiika » Ida asuu Helsingissä ja on Sibeliusten lastenhoitaja. Eräästä Mannisen haastattelusta luin äskettäin, että hänellä on työn alla romaani « Emännöitsijä» joka tuntuu olevan loogista jatkoa Idan tarinalle (hän lähtee Albert Edelfeltin taloudenhoitajaksi). Kyseessä on siis eräänlainen sosiaalinen kasvutarina, ja samalla päästään kurkistamaan todellisten perheiden arkielämään vuosisadan vaihteen Suomessa.

Tänä vuonna Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen kunniavieras. Eräs Saksassa asuva ranskalainen ystäväni lähetti messujen luettelon saksaksi käännetystä kirjallisuudesta ja ilokseni huomasin, että luettelossa oli viitisentoista kirjailijaa, jotka on vuosien kuluessa käsitelty kirjallisuuskerhossa. Tässäpä olisi idea saada ranskalaiset  saksan kielen taitoiset ystävät tutustumaan suomalaiseen kirjallisuuteen.

Marraskuun kirjallisuuskerhossa on vuorossa Jari Tervo romaanillaan “Layla”. Traaginen kertomus kurditytöstä, joka on perheen kunnian pelastamiseksi tuomittu kuolemaan, ja joka päätyy monivaiheisen pakomatkansa jälkeen ilotytöksi Suomeen “valkoisten liljojen maahan, jossa vallitsee vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Rankka lukukokemus, joka karkeudestaan huolimatta on syvällinen selviytymistarina.  

Terveisin,
Marja